Punasteleminen SAATANA!

Okei, hikky, nyt lähtee vitun ebig rage. MIKSI HELVETISSÄ punastun joka kerta kun puhun uudelle ihmiselle, joudun menemään puhumaan isolle joukolle, joudun uuteen paikkaan, MITÄ TAHANSA. Punastun aivan kamalasti, eikä punaisuus lähde pois IKINÄ ellen lähde paikalta ja odota ainakin tuntia. Tämä on vaivannut minua VUOSIA, ja se on tehnyt minusta hikkyn. Rasittavinta on se, että olen täysin normaali ihminen, mutta pelkään punastumista enkä sosiaalisia tilanteita! Olisin todella sosiaalinen jos en punastelisi, nyt joudun pakenemaan ja häpeämään. Kertokaa, kiltit, voiko tämä olla hormonaalista toimintaa koska olen vasta 20. Lähteekö se joskus pois, mitä asialle voi tehdä?

Eilen olin vielä todella maassa, mutta päätin ruveta kuntoilemaan ja vedin useamman sarjan punnerruksia puolen tunnin sisään niin että hiki nousi. Noh, yöllä näin myös todella hellyyttävää unta, jossa minä sain tyttöystävän, joka myös rakasti minua ja menimme jopa saunomaan yhdessä. Heti aamusta oli kovin kihelmöivä olo, kun en yleensä muista yhtään mitään unistani, jos niitä ylipäänsä yhtään edes näen.

Tldr, liikunta tuntuu täyttävän fysiologisia tarpeitani ja nyt on hyvä olo.

hyi hitto, että hävettää. ihan tuntuu fyysisesti jo pahalle.
vanhempani etsivät minulle töitä..
mitähän siellä mahdetaan puskaradiossa kertoilla, kun 26v korkeakoulut käynyt tyyppi asuu kotona ja ei tee mitään.
ei saatana.

Miten te "komeroiduitte"?
Itse tuntuu pahasti silti että olen vääjämättä komeroitumassa, mikään ei kiinnosta, kaikki mahdollinen masentaa ja vituttaa.. Tätä on nyt jatkunut muutaman kuukauden, mitään terapiaa tms en halua... Onko tästä tietä ulos? ;_;

ps. Sori jos tuli epäselkonen postaus mutta ei ajatukset tahdo kulkea just nyt.

27 viestiä ja 2 kuvaa ohitettu. Klikkaa Vastaa nähdäksesi ne

>>

Hikikomori 11.3.2010 01:27:39 No. 6418 Tiedosto 126826365885.jpg - (9.74KB , 240x200 , raycharles.jpg ) >>6416 No mutta kun sillä näyttäis olevan onnellinen elämä. Se tapaa ihmisiä ja muuta. Sillä on jokin joukkueharrastus ja se on aktiivinen oppilaskunnassa. Poikaystäväkin on. Jos sillä on masennusta niin on eri vaiva kuin komeruus.

>>	Hikikomori 11.3.2010 01:42:57 No. 6420 >>6373 viinaa yksin kotona, mikä voi mennä pieleen?

>>	Hikikomori 11.3.2010 01:46:14 No. 6421 >>6420 Itsekin tykkään juoda kotona yksin ne pahimmat perseet. Sitten ihmisten ilmoilla malttaa olla sievästi -> ei tule morkkista.

Morjens. Oon nyt tässä viitisen kuukautta eläny valtion laskuun opintorahan ja asumislisän voimin. Opintopisteitä on tasan nolla eikä motivaatiota ole näkyvissä. Aattelinkin kysäistä jos joku tietäs, että missä määrin noita opintotukia pitää alkaa maksaa takaisin? Milloin KELA alkaa kyselemään opintopisteiden perään? Voinko puhua tieni ulos noiden maksamisesta vai vaativatko sitten vastaisuudessa enemmän opintopisteitä niin sanotusti korvaamaan aiempien kuukausien vaje opintopisteissä?

Täällä jos jossain luulis olevan samassa tilanteessa olevia yliopistoheeboja.

Me olemme ujoja nörttejä, mutta minkälaisia ovat keskivertokansalaiset? Mitä he tekevät kaikella vapaa-ajallaan, jos eivät istu koneella? Mistä he ovat kiinnostuneet? Autoista ja jääkiekostako?

Voi olla tyhmä paikka kysyä, mutta jos joku noista 400:n Facebook-kaverin "henkisistä hikikomoreista" tietäisi.

Olen jo jonkin aikaa suunitellut viedä komeroitumisen uudelle asteelle. Eli erakoitumiseen. Ajattelin vuokrata/ostaa jonkun mökin kirjaimellisesti keskeltä ei mitään. Ei sähköjä, ei putkistoa, ei suihkua, ei tieyhteyksiä, ei mitään. Lähimpään kauppaan joku 15km tjtn.

Syy tähän on se, että tunnen elämäni niin helvetin turhaksi ja tarkoituksettomaksi. Kaikki tuodaan suoraan eteen. Nosta kelasta rahaa, käy kaupassa, wowita. Tollanen täydellinen erakoituminen ja että joutuisi oikeasti tekemään selviytymisensä eteen jotain voisi olla erittäin terapeuttista ja elämänarvostusta nostattava kokemus.

Suunittelin keväällä mahdollisesti hankkia mökin ja perustaa pienen perunamaan. Otan mukaan aivan saatanasti kirjoja ja oppaita ties mihen. Jos järvi olis jossain lähellä, niin sieltähän saa mato-onkia kuka vaan. Vaikka olen koko elämäni komerossa maannut nyymi, niin ei se ole este. Minulla on kaikki aika opiskella, vaikka sit yrityksen ja erehdyksen kautta.

Pyrkisin tällä vedolla kohottamaan elämänarvostusta ja tarkoitusta. Mukana tulee tietysti huippukunto ja survival expert -achievement. En pitäisi myösköön mahdottomana jonkun nyymikommuunin perustamista metsään, jossa 99% kaikesta tuotetaan itse.

Montako facebook-kaveria teillä on jos on?

Itsellä 42

Te komorit, jotka opiskelette korkeakoulussa, millainen on suhteenne oppilaitoksenne sosiaalisen elämään? Oletteko skipannut täysin kastajaiset ym. pakkososialisoitumisen, vai oletteko jopa mukana opiskelijoiden järjestötoiminnassa? Millaisia kokemuksia teillä yleensäkin on korkeakoulunne sosiaalisesta dynamiikasta?

74 viestiä ja 3 kuvaa ohitettu. Klikkaa Vastaa nähdäksesi ne

>>	Hikikomori 10.3.2010 18:52:22 No. 6380 öö, varasijalta 64. sisään it puolelle joskus muutama vuos sitten. porukkaa menee hitosti esim. inttiin koulun sijaan tai muihin kouluihin.

>>	Hikikomori 10.3.2010 21:17:49 No. 6385 Tiedosto 126824866645.jpg - (28.79KB , 468x336 , helvetin_enkelit.jpg ) Meillä on hyvät kerhotilat, paljon kerhotoimintaa ja loistava ryhmähenki.

>>

Hikikomori 10.3.2010 22:05:29 No. 6390 >>6277 Hyvillä eväillä, siksi kysyn. Pakon sanelemana (ryhmätyöt yms. paska) treenasin itselleni hyvän roolin päälle jossa olen mukasosiaalinen ja hyvä tyyppi. Nyt olen lisäksi alkanut lueskella aiheen kirjallisuutta enemmän, syventynyt kohta vuoden ajan naisten sielunmaailmaan eri äiteys ym. forumeilla sekä simuloinut monia keskustelutilanteita joissa käännän heikkoudet edukseni. Koska minulla ei ole suuria ulkonäkövaatimuksia ja olen hyvätapainen,mukava,hauska,huomaavainen herrasmies uskon omaavani kaiken vaadittavan. Pitkässä juoksussa tulisi tosiaan mainitsemasi ongelmat vastaan, mutta päätavoitteenani onkin vain kokea seurustelu yleensä vaikka sitten vain parin kuukauden ajan.

Eiköhän kaikille tule tällaisia puuskia aina silloin tällöin. Olen aikeissa parantaa elämääni rajoittamalla turhaa tekemistä ja käyttämällä aikani toistaiseksi hyödyllisemmin, ainakin mitä runkkaamiseen, videopeleihin ja yksinäisten kännien vetämiseen tulee. Tilalle otan kuntoilua, pari harrastetta ja erään itseäni kiinnostavan oppiaineen oma-aloitteisen opiskelun. Tarkempana tavoitteena on yrittää poistaa elämästäni tylsistynyt mielenala ja kohottaa itsetuntoa. Koitan saada tämän jatkumaan ainakin runkkaamisen osalta niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista, ehkä koko kevään pituudelta, ja alkoholin kohdalla yritän saada sen rajattua pariin viikonloppuun kuukaudessa. Kuntoilun yritän ottaa pysyväksi osaksi elämääni.

Katsotaan kuinka pitkään pystyn pitämään tätä yllä. Koska suurin osa parikymppisistä suuria lupailevista herrasmiehistä yleensä palaa vanhojen askareiden pariin jo saman kuukauden aikana, aion pistää tänne jonkinlaisen tilannepäivityksen aina viikonloppuisin. Jos tästä jotain keskustelua syntyy tai joukosta löytyy muitakin kiinnostuneita, tästä voisi saadakin jotain syvempää aikaiseksi tälle laudalle. Oli syy sitten oman mielenlujuuden testaus tai halu astua joku päivä komerosta ulos ja sanoa sille naapurin tytölle päivää, olisi hienoa kuulla miten muut lääkitsevät saamattomuuttaan ja lannistuneisuuttaan.

Itse yritän tätä ja katson kuinka pitkälle sillä pääsen. Toivottakaa onnea.